dark elves

kun oikein ahdistaa, pidän taikasauvasta kiinni ja kuvittelen lepääväni hirvennahan alla sammaleella peikkometsässä, ja silloin tajuan että taidan olla lapsellisempi kun luulinkaan.

miksei vahva patu tule esiin sillon kun sitä kaivataan? nyt se on taas täällä, mutta liian myöhään. olisin mieluummin muurahainen, kovalla kuorella ja pehmeällä sisustalla.

breathe out the loneliness

säikähdin hirmusti, mutta toisaalta se näki mut, sen joka kiipeää puihin ja viheltää niille omia sävelmiä ja kietoo käden niiden ympärille niinku kaverin

your feet cannot get you to her
your feet can get you everywhere
but what if she is nowhere?

papo & yo

papo & yo on kaunein peli mitä oon koskaan kokenut. niiden puzzlejen nerokkuus ja quicon mielikuvitus, symboliikka ja myös omat kokemukset hirviöstä.

"there is no cure for monster. you have to let him go."


huomasin että koru jota pidän aina kaulassa, on tuulen symboli, ja "it is a thought by the elves that the wind takes water to carry it away if the fire gets too dominant"

tosi paskanen tää sun kahvinkeittimes

 

  tragediaa

kauneutta

totuutta

neroutta